Jules Pascinin näyttely Musée Maillot'ssa.
Pascin emigroitui Budapestin, Wienin ja Munchenin kautta Pariisiin vuosisadanvaihteen jälkeen, ystävystyi nimien kanssa, ja toimi siltana saksalaisen ekspressionismin ja ranskalaisen avant-garden välillä. Beigen ja helmiäisenhohtoisia teoksia, Picasson tai Braque'n kubismia, tai eräänlaista jälki-Cézannea. Myöhempinä vuosina Pascinin tyyli varioitui ja teoksista tuli hämyisempiä, pehmeämpiä, värimaailman ja ihmisaiheiden pysyessä kuitenkin samoina. Kaksi tunnetuinta ovat, ainakin tässä näyttelykokoonpanossa, La Toilette (1910-11), alaston nainen selin kuvattuna, ekspressionistinen värimaailma sekä Vénus de dos (1925-28), sama aihe, herkemmät värit ja utuisuus - myöhäiskauden mukaan.
Jouduin kuitenkin pian pakenemaan paikalta. Minne tahansa käännyin, näin tuttavallisen museovalvojan tummansinisessä puvuntakissa. Avulias henkilö, mutta mahdoton puhetapa. Kolmen "pardon?":in jälkeen ei kehtaa enää kysyä uudelleen. Keskustelujen aikana onnistuin mm. valehtelemaan olevani ensimmäistä kertaa Pariisissa (olin suomalainen, en englantilainen mutta roolihenkilöni oli ilmeisesti lomamatkalla täällä). Suohon ajauduttuani kerroin sitten lähteväni viikon kuluttua takaisin kotimaahan. Sitten jotakin Suomesta (todella mahtava paikka?). Ja, ei, viidestoista kaupunginosa, missä asun on pikemminkin Eiffeltornin lähellä, ei Champs-Élysées'n päässä. Ymmärsin ehkä puolet. Ymmärsin, että huomenna olisi ollut treffit tiedossa: Eiffel ja vielä ravintolailta päälle. Hymyilin, sopersin jotain ja livistin Carrie Bradshaw'na paikalta.
Entä Pascin? Entä Maillol?
1903-1910 Pascin toimi myös kuvittajana saksalaiseen Simplicissimus-satiirijulkaisuun. Jotakin hybrideistä, hermafrodiiteista ja androgyyneistä. Kaikki jäi vähän epäselväksi, tarkkailin selustaani. Sinitakkeja vilisi kaikkialla. Vilkuilin Maillolin naispatsaita ovelle kulkiessani (mallina kuuluisa Dina Vierny). Portilla törmäsin tupakkatauolla oleviin museovalvojiin. "Au revoir! Bonne journée!", huikkasin ja kipitin karkuun minkä kintuista pääsin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti