Huomenna alkaa kolmas viikko Afrikassa. Ajattelin alun perin, että selviän tästä kaikesta hymyilemällä. Hymyilen, kun en tunne ketään; kun en muista; kun en ymmärrä. Nyt alkaa vaikuttaa siltä, että taktiikka toimii. Lisäksi alan oppia, että kaikki muutkin tekevät samoin.
Ennen tänne tuloa pelkäsin eniten, etten ymmärrä paikallista ranskaa. En todellakaan ymmärrä paikallista ranskaa. Nyt helpottaa tieto siitä, että monet eivät juurikaan puhu sitä. Vähän kuin yrittäisi pärjätä ruotsilla Hyvinkäällä. Tiedän peruskysymykset, niin kuin muutkin, tunnistan ne, osaan sopivat vastaukset. Monen keskustelun funktio on pikemmin luoda ystävällinen suhde kahden ihmisen välille kuin välittää informaatiota. Ja aina voi toistaa sen, mitä arvelee kuulleensa.
Millainen tämä Afrikka nyt sitten on? Nyt on harmattan, vähän viileämpää, meri on harmaan udun peitossa. Paikalliset sairastavat nuhakuumeita, itse pysyn terveenä ja nautin öistä, jotka voi nukkua ilman tuuletinta. Aamut ovat raikkaita ja iltapäivä unisen paahteinen. Pimeä tulee seitsemältä, samoin valoisa.
Täällä on liskoja enemmän kuin missään aikaisemmin ja pieniä muurahaisia kaikkialla, missä on jotakin syötävää. Kyyhkyset ovat pieniä ja punertavia, samoin kissat. Öisin tulevat lepakot, perhoset, moskiitot, torakat ja heinäsirkat.
Sain polkupyörän ja viimeistään se tuntuu tekevän minusta osan kylää. Harvempi on enää ihan ihmeissään, kun kuljen kodin ja työn väliä. Tervehdin tuttuja ja lapsia, väistelen kilejä ja mopoja.
4 kommenttia:
Kuulostaa kummallisella tavalla melko harmoniselta ololta. Tai ainakin saat sen kuulostamaan sellaiselta. Aika menee kumman nopeasti ja toisaalta hitaasti - mustakin tuntuu, että siitä on jo ikuisuus ku sä lähdit, ja oikeastaan siitä on vasta kaksi viikkoa. Täällä on kaikki ennallaan, pakkasta ja hiihtokelejä. Jee.
Täällä on hyvin harmonista. Aallot vähän kohisee ja liskot juoksee ympäriinsä :). Istun auringossa, tutkin museopapereita ja kohta on taas ilta. Ihan ihmeellistä, että siellä 9 tunnin lentomatkan päässä voi hiihtää!
Kuulostaa niiin ihanalta ja hyvältä olotilalta. Kaikki ympärillä on uutta ja ihmeellistä, mutta myös vähitellen harmoonista ja kotoisaa. Uudessa ympäristössä ajankulu aina hidastuu. Ihanaa lukea sun kirjoituksia, kun ei itse pysty yhtään kuvittelemaan millaista siellä on, eikä itse pääse sitä kokemaan...
Jos nyt mitenkään saan omat suunnitelmani onnistumaan niin blogikirjoittelu vois jälleen olla paikallaan :)
*Lage
Anna olet asian ytimessä. Tärkeintä ei ole ymmärtää mitä toinen sanoo vaan mitä hän tarkoittaa. T. Jukka
Lähetä kommentti