Vuokraemäntä halusi vaihtaa sängyn ja koristetyynyjen päälliseksi kankaan, jossa on sama kuosi kuin ikkunoiden ja kylpyhuoneen verhoissa . Muutaman viikon takaisen huoneenvaihdon seurauksena ikkunat ja sänky ovat olleet eri paria. Niinpä kävin tänään keskipäivällä kotona tyynyjä ja peittoja vaihtamassa.
Mietin, että tekstiilit ovat täällä tärkeitä. Aina puhtaita ja kauniita. Violetteja, vihreitä, ruskeita, sinisiä. Abstrakteja viivoja ja ympyröitä, sulkia, katkarapuja, kalanruotoja. Kuoseja on paljon mutta kuitenkin rajallinen määrä. Niin, että aina välillä jonkun vaatteissa tulevat vastaan tutut värit ja kuviot.
***
Kotiin lähtiessäni sinetöin ystävyyden heimopäällikön kanssa, saatuani ensin housuni silitettyinä pyykistä, toimittuani sihteerinä ja puhuttuani vähän suomea hänen kanssaan. Portilla sain kutsun kotikylään ja sitten ajettiin samaa matkaa koteja kohti: minä polkupyörällä ja hän töötöttäen mopolla ohi.
Paluumatkalla kotoa pysähdyin neljä kertaa: kerran englannin klubilaisten kutsumana (en ole klubilla vielä käynyt, edellisellä yrityksellä se oli koeviikon takia peruttu), kerran vastaamassa kyselyyn siitä koska omat englannin tuntini alkavat, kerran kertomassa lapsille omaa nimeäni (juttelu on hyvä vastalääke jovo-huuteluun) ja sitten vielä kaupassa etsimässä vessapaperia, joka on ollut alkuviikon loppu kaikkialta.
Matkanteko on hassua täällä. Suunnittelen hiljalleen lautapeliä Grand-Popon raitista. Siinä La Sirène -baariin ja Marcelin pizzeriaan saa jäädä aina muutaman kierroksen ajaksi oluelle ja syömään. Lapset piirittävät tietyissä kohdissa ja nuorille pitää opettaa englantia. Zemillä pääsee nopsaan paikasta toiseen, polkypyörälläkin suhteellisen helposti. Parhaalla tuurilla tuttu muusikko ajaa ohi ja tarjoaa kyydin.
2 kommenttia:
Lautapeli, mahtavaa! Tee se, tee se! Ja just noilla säännöillä :)
:) täytyy vaan lisätä vielä credittien loppumiset puhelimesta!
Lähetä kommentti