"Le week-end d'intégration" takana. Uskomatonta riehumista, tanssimista, huutamista. Viiniä, tequilaa, giniä, vodkaa. Ranskalaisista lähtee järkyttävän kova melu. 100-päinen ihmislauma huutaa kuorossa: "On a soif, on a soif, on a soif" (jano). Ja hakkaa käsiään pöytään. Haarukat ja veitset lentelevät.
Bussissa sama ilmiö. Kun jompikumpi busseista ohittaa toisen, hakataan käsiä ikkunoihin. Liimaudutaan alasti kiinni ikkunaan. Piirretään kaikkien kasvoihin ja käsiin tussilla. Myös selkiin, vatsoihin jne.
Teemana "open bar" ja "open kiss".
Hygienia. Ei ole. Yhteinen pullo. Vaahtokarkkileikkejä.
Kiinnostava kokemus.
Juttelin:
Itävaltalaisen pojan kanssa opiskeluista.
Kreikkalaisen ja italialaisen tytön kanssa opiskeluista.
Adinan ja Dirtyn kanssa monista asioista. Erityisesti ranskalaisesta käytöksestä. Sama koskee Emmiä ja Tuulia.
Ranskalaisen pojan kanssa sairaalajärjestelmistä.
Ranskalaisen pojan kanssa siitä pidinkö häntä tylsänä. En pitänyt, se oli väärinkäsitys. Olin sanonut, että rauhallinen.
Italialaisen pojan kanssa todennäköisesti Italiasta ja taiteesta.
Ranskalaisen tytön kanssa jostakin tärkeästä. Annoin ehkä neuvon.
Espanjalaisen pojan kanssa tanssimisesta.
Venezuelalaisen pojan kanssa Kimi Räikkösestä ja pakokaasun aiheuttamista saasteista. Äänensävyt olivat aika kärkkäitä.
(tässä kohtaa voi arvata, että kävin nukkumassa)
Kööpenhaminalaisen pojan kanssa Niels Lan Dokyn hienosta dokumentista nimeltä "Between a Tear and a Smile". Tanskalaisesta jazz-klubista. Ruotsin kielestä.
Itävaltalais-turkkilaisen pojan kanssa markkinoinnista ja hygieniasta.
Espanjalaisen, J:n näköisen pojan kanssa lumesta. Ice Princess.
Aamulla käveltiin maaseudulla. Päivällä Mont St-Michelillä. Luostari on rakennettu vuorelle 700-luvulla. Vuoroveden laskiessa se on yhteydessä mantereehen, muutoin oma saarensa. Hieno.
Väsyttää. Tyytyväinen, että selvisin hengissä - ja puhuin ranskaa.
Koe itse:
Ja:
Les jeux
Une chanson allemande
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti