keskiviikko 23. toukokuuta 2007

Ostamisen ja näkemisen iloa. Ristiriitoja.

Käveltiin eilen Marais'ssa ja löysin vintage-kaupoista toinen toistaan somempia puuvillapaitoja. Sellaisia hippimallisia, vähän ryppyisiä, pitsiliitoksilla, levenevillä hihoilla ja mokkaisilla nyöreillä. Ja Bastillella oli tori. Jos tänne muuttaisi asumaan, saisi sieltä koristetyynyjä ja lintuhäkkejä ja tuulikelloja ja raheja.

Halu asettautua asumaan ja rakentaa koti taistelevat varmaan aina sen kanssa, että haluaisi vain liikkua ja kokea uutta. Nyt jäisin tänne, mutta en enää valmiiseen kotiini Suomeen. Arabian astiastot voisi viedä takaisin Stokkalle. Lähes vuoden olen pärjännyt kahdella kiinalaiskupilla ja muutamalla lasilautasella. Vain kirjojani kaipaisin. Ja äidin maalauksia.

Silti paluu on edessä. Pian. Jos tänne ei voi jäädä, sitten jonnekin muualle, ja taas muualle. Lontooseen. Tukholmaan. Berliiniin. Tavarat pahvilaatikoihin ja varastoon. Kirjat hyllyyn vanhaan kotiin. Soittoja ja sähköposteja sinne, kun jotakin on tarkistettava.

Mutta tähän tarvitaan rahoitussuunnitelma.

Ja kävi miten kävi, kirjoja pitää olla. Kesäkuussa käyn vielä tekemässä kierroksen kaikissa antikvariaateissa ja toreilla, vaikka ymmärrän kuljetuksen vaikeuden. Sandia, Colettea, Beauvoiria, Durasia. Chateaubriandin muistelmat haudan takaa. Yllätyksiä. Löytöjä.

1 kommentti:

Laura kirjoitti...

Voi Anna Anna! Kuinka samaan oivallukseen ulkomailla olo onkaan meidät saattanut! Minulla on sellainen olo että omistan aivan liikaa typerää ja turhaa kodin tavaraa kun rinkallisellakin pärjää! Niin se kapitalismi on meidät läpäissyt! Ja kuinka pää taistelee koko ajan "lähden-jään-lähden-jään" -ajatusten kanssa! Voi kuinka paljon hyvää ja kuinka paljon epävakautta tässä globalisoituvan maailman länsimaalaisen ihmisen liikkumisen vapaudessa!

Rakkautta: Laura