perjantai 23. tammikuuta 2009

Ikea ja design

Remontti-sisustusblogi? Hmm... noh, antaa mennä:

Kierrettiin eilen lähes kaikki isot sisustusliikkeet ja totesin saman, jonka olen jo aiemminkin huomionut: Ikea valmistaa ja myy paljon kaunista muotoilua, joka kilpailee tunnettujen design-huonekalumerkkien kanssa ja on hinnoiltaan ja jopa hinta-laatusuhteeltaan pelastus suomalaiselle kotien sisustamiselle.

Kirjallisuuden/filosofianopiskelija<>it-ihminen -taloudessa ei ole (vielä? koskaan? :)) varaa ostaa Artekin, BoConceptin tai HT Collectionin huonekaluja Vepsäläiseltä. Asko tarjoaa saman kuin Ikea, hivenen kalliimmalla vain. Ja Iskun, Sotkan ja Maskun yms. liikkeissä alkaa päätä särkeä (vaikka toki niistäkin saattaisi jotakin löytää, jos jaksaisi katsoa tarkasti).

Ikean tapa ilmoittaa suunnittelijan/muotoilijan nimi pienimmän ja yksinkertaisimmankin tuotteen yhteydessä kiinnittää huomion huonekalutuotannon ja sisustamisen taideteolliseen puoleen ja nostaa esiin ihmiset tuotannon takana. Tämä on mielestäni tärkeä asia. Ikeassa tuleekin usein huomioneeksi, että myös teollinen massatuotanto voi olla kulttuurisesti arvokasta toimintaa. Ja kumma kyllä, Ikean huonekalunäyttelyä (jota tosiaan nimi "näyttely" kuvaa oikein hyvin, kun sitä vertaa muiden liikkeiden esillepanoon) kiertää läpi joskus ihan huvikseen.

1990-2000-luvun suomalainen koti alkaakin ainakin pari-kolmikymppisten ikäpolven kohdalla olla aika pitkälti ikealaisten muotoilijoiden ja sisustusarkkitehtien suunnittelema. Ja noista Ikean EXPEDIT-hyllyköistä ja NORDEN-vitriinikaapeista löytyvät sitten ne Iittalan Essence-lasit, Teema-lautaset ja Kivi-tuikut - elleivät nuo opiskelijat ja työelämässä aloittelevat nuoret sitten ole päätyneet Ikean muotoilultaan oikein kivoihin ja hinnoiltaan uskomattoman halpoihin astiastoihin ja muihin lasi- ja keramiikkaesineisiin.

8 kommenttia:

Essi kirjoitti...

Ha! Touché!

Tein juuri periaatepäätöksen, etten osta enää yhtään kalustetta, jossa on MDF-levyä, ja joka on itse koottava.

Minnehän minä päädyn ostoksille? :D

Anna O. kirjoitti...

:D Mä itse asiassa tiedän: Ahvenanmaalle huutokauppaan. Se on siellä suurta kesähupia, oikea sosiaalinen tapahtuma. Tilaisuus pidetään ulkona auringon paisteessa ja kaikka kylän ihmiset kokoontuvat katsomaan tavaroita ja tekemään niistä tarjouksia. On aika ihana tunnelma.

Ja onhan meillä täällä mantereellakin antikvariaatteja - ja Porvoo.

Kiitän kyllä onneani, että meillä on suvussa säilynyt niin valtavasti kaikenlaista: vanhoja kirjoitus- ja ruokapöytiä, Billnäsin arkistokaappeja, senkkejä yms. Niitä sitten vaihdellaan sen mukaan, mikä sopii kenenkin asuntoon. Tällä hetkellä meillä on muotia 20-luku. :) Ikeasta joutuu loppujen lopuksi tekemään vain kirjahylly, kylpyhuone- ja säilytysratkaisuostoksia.

Anonyymi kirjoitti...

Siinä on asia, jota varauksetta kadehdin! Meillä on tähän mennessä sukusatona tullut vain yksi lipasto ja sekin meni siskolle.

Ahvenanmaan huutokauppa kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta. Vie minut joskus sinne (hän sanoi asettaen Taika-kulhon Taika-kupin viereen Ikeasta ostetulle pöydälle, kröhöm).

Jos olisi oma pakettiauto, eivät nämä neliöt enää riittäisikään...

Pitäisikö meidän uskottavuuden palauttamiseksi palata taidekeskustelun pariin? Onko Maria Vaara taakse jäänyttä elämää? Joko olet tutustunut NV:n uuteen Girard-numeroon? :D

Jk. Unohdin, että olen nykyisin uusi ja ehompi...

Jjk. Pidetään 20-lukuiltamat!

Anna O. kirjoitti...

Ehkä meidän pitää :) NV on vielä lukematta, mutta muuten tämä muuttoasia on edistänyt taide- ja filosofiapuuhia. Olen kirjoitellut Maria Vaaraa uusiksi paremmilla tuloksilla kuin ikinä ja yritän saada aikaan selkeätä ja kattavaa esitystä siitä, mitä mä itse tarkoitan ruumissubjektilla. Katsotaan, josko vihdoin tulisi valmista!

Anonyymi kirjoitti...

Jos et ole jo katsonut, katso! Oh!

http://www.villeranta.com/blogi/2009/2/5/50_asiaa_minusta_%2846-50%29

"Olen sellainen kuin oikeasti olen: *pinnallinen* ja *järjetön* romantisoija, jonka mielestä se, miltä asiat *näyttävät* ja *tuntuvat*, on asioiden *syvin olemus*."
Ville Ranta

Anna O. kirjoitti...

Voih. Ja Pariisi lumessa...

Anonyymi kirjoitti...

Ajattelin, että se osuisi sun sydämeesi. :)

Anonyymi kirjoitti...

Huutokauppoja, vanhoja maalaistaloja ja kesäkirppareita on lähdettävä kiertämään! Niin ihania sanojakin nuo ovat.

Olen samaa mieltä Ikeasta. Se ei todellakaan häviä laadussa kalliimmille kilpasisaruksilleen. Kävin tänään Ossin kanssa "keittiömessuilla" Keittiömaailmassa ja näin siellä maailman kalleinta lastulevyä. Jos ei ole laatua niin sitä ei saa hinnoitella laaduksi! SE on kusetusta.

Ja minä haluan mukaan Ahvenanmaalle myös. (Kuka hommaa pakun? ;-)

- Julia