A. ja M. tulivat tänään. Odotin Gare du Nordilla vain hetken, vaikka piti olla ajoissa. Olin ajellut metrolla ajatuksissani edestakaisin. Täällä on paljon ihmisiä mutta ei täällä koskaan eksy. Ei paikoista eikä ihmisistä. Tytötkin näin jo junasta.
Mutta myöhässä ovat kaikki.
Uudessa kodissa alkaa olla jo valmista. Aamulla kävin tyttöjen, E:n ja kämppisten, kanssa St. Ouenin kirpputorilla. Sieltä se nimikin on, siis kirpputori, marché aux puces. Joku oli toissavuosisadalla katsellut lumppukasoja ja todennut, että onpas kirppujen tori ("Ma parole, mais c'est le marché aux puces!"). Nyt siellä on mahtavia antiikkikauppoja. Ja ravintola nimeltää Chez Louisette, joka on portti suoraan 40-luvulle.
Tulin kotiin tekemään ostoksia iltaa varten. Rue du Commercella on fromagerie, boulangerie, boucherie, patisserie... Helppoa ja jännittävää. Katu päättyy kirkkoon jonka vieressä asun. Kirkon takana puolestaan, Boucicaut'n metroaseman vieressä, on Monoprix. Vain se on auki myöhempään. Muutoin kaupunki hiljenee täällä päin seitsemän jälkeen. Missä päivällä on kova vilinä, on illalla kodikasta ja rauhallista.
Täällä voi, nyt vielä ainakin, nauttia pienistä asioista: kaupassa käymisestä ja metrolla kulkemisesta.
Illalla oli Floren läksiäiset vanhassa "kodissa" Rue du Dragonilla. (Se jatkuu etelään Montparnasselle Rue du Cherche-Midinä, jolla HP kuulemma asuu. Kuriositeetti, pitää aina mainitta.) E:n, Maylisin ja Audreyn luona tuntuu hyvältä käydä.
Tuntuu, että elämä alkaa jo kulkea täällä varmasti ja hallitusti. On paikkoja ja ystäviä. Illanviettoja ja juhlia, joihin kutsutaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti